Säikkyilyni iltahämärässä johti siihen että toin ipanoista pienemmän polkupyörän eteiseen viettämään yötänsä. Jotenkin tuntui siltä että varastossa olisi ollut ylimääräisiä huopahattupäisiä henkilöitä, jotka tarraavaat kaulaani. Vaikka niin pidänkin syksystä, pimeys saa minut häiriintymään. Säikyn olemattomia ja kammoan ääniä.
Taskulamppu, kunnon taskulamppu. Tehokkaan sellaisen tarvitsen skannatakseni ympäristön ennen pimeään astumista.
Odotan viikonlopun vapaita erityisen innokkaasti, olen visioinut itseni jo muutamaan miellyttävään tehtävään. Mielikuvaharjoittelemalla on helpompi tarttua toimeen, melkein puolet jo tehtynä ennen varsinaista tekemisen aloittamista. Toisaalta, kiivas mielikuvaharjoittelu voi väsyttää niin rankasti, että on syytä jättää varsinainen suoritus väliin jotta ei lankea ylikuntoon.
Useimmiten harrastan tuota edellämainittua jälkimmäistä.
En juurikaan toivo pahaa toisille, mutta ajoittain tunnustan nauttivani tietyistä tilanteista. Ja koska olen häveliäs ja hyvätapainen ihminen, en edes vinkkaa.
Hyvää päivää kaikki blogini Kullervot!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti