Koska bloggaaja olettaa, että kukaan ei ole mistään vielä ehtinyt huomaamaan mitä jääkiekkogenressä tapahtuu, on bloggaajan kerrottava, että Suomi voitti kiakkoilun maailmanmestaruuden. Ruatti jäi jalkoihin. Kunnon bloggaaja uppaisi tähän myös Suomen joukkueen kuvan ja paljon isoja kirjaimia, jotta lukijalle jäisi sellainen käsitys, että bloggaaja on todella innoissaan historiallisen tuntuisesta voitosta ja että lukija ymmärtäisi että bloggaaja seuraa aikaansa ja ajankohtaisia tapahtumia. Erityisen tunnollinen bloggaaja vielä listaisi tähän alle muutaman kiakkoilijan nimen ja kertoisi kuinka kiitollinen hän kullekin kiakkoilijalle ja koko joukkueelle on.
Minä nukuin kuin lapsi ihan koko pelin ajan ja jaksan taas. Ja silti saivat pelinsä pelattua.
Olen aina kuvitellut olevani kovanahkainen realisti, joka ei turhaan liikutu mistään ipanoiden jutuista. Voi että saattoikin yllättää tällaisen kyynikon kun ipanoista isomman esitystä suuressa, urheilujuhlan tuntuisessa tapahtumassa katselin ihan eturivistä. Jostain syystä keuhkot haukkoivat henkosia tavallista kiivaammin ja melkein tuntui siltä, että saattaisin kyynelmän tai toisen tirauttaa. Ja se oli vasta siinä vaiheessa, kun esiintyjäryhmä asettautui lähtökuoppaansa.
Onneksi huomasin lähestyväni liikutustilaa, joten pystyin panikoimaan lähestyvän inhimillisyyteni tiehensä ennenkuin julkisesti olisin nolannut itseni. Kulissit pysyivät kivasti.
Asioiden jättäminen viimeiseen hetkeen on taitolaji. Taidokkainta on omatunnon äänen hiljentäminen, vaikka järki tietää että pitäisi ja äkkiä sittenkin. Kun mikään ei piipitä pään sisällä, voi huoleti surffailla vielä hetken ja tehdä mielenkiintoisia verkkokauppalöytöjä.
Soittakaa Highway Star!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti