Ärsyttävintä uudessa autossa on se, että joka ainoan käynnistyksen yhteydessä pitää kuitata ajotietokoneen ruudulta ilmoitus että olen vastuussa kaikesta ja että en saa olla liikenteessä huolimaton ja päläpälä. Jos olisin tiennyt moisesta pakkoaddiktoivasta ominaisuudesta ennen kauppakirjan allekirjoitusruudun värittämistä, olisin vähintään kommentoinut. Koskeeko vastuuvapautus pelkästään onnettomia ajolinjojani vai voiko vakuutusyhtiö mahdollisen haman sattuessa vedota siihen että "sinä kyllä olit sormellasi klikannut Accept -ruutua, emme korvaa mitään menetyksiäsi"?
Aika vänkää. Ja melkoisen perkeleestä moiset ominaisuudet. Parasta on se, että turvatyynyn laukaisun voi ohittaa, mutta tuon ruudun kuittausta ei.
Olen pahasti kyllästynyt musiikkiin. Tai olen liian vanha. Harvassa on se musiikillinen elämys, jonka jaksan kuunnella loppuun asti vaihtamatta levyä, kanavaa tai sulkematta lähetintä. Kun alkuhetkistä jo voi päätellä miten rallatus jatkuu, minkä ihmeen takia pitää käyttää omaa arvokasta aikaansa koko viisun kuunteluun? Ellei se satu olemaan niin nerokas soitanta, joka vie mennessään eikä niitä montaa ole. En muista ensimmäistäkään juuri nyt.
Kyse voi olla keskittymiskyvyn puutteesta. Toisaalta, jaksan kuunnella äänettömyyttä hyvinkin pitkään. Jaksan myös viettää tekemätöntä aikaa vaikka kuinka pitkään.
Viikonloppuna sattui ja tapahtui. Megasale Pirkkahallissa oli lievä pettymys, nopea meno ja paluu saman puolituntisen sisällä. Designtori likempänä Tampereen keskustaa sen sijaan oli hauskempi, sillä Coston päähineosasto sijaitsi heti sisäänkäynnin luona. Tunnustan, että päätä ei palele ja näyttää hupaisalta.
Lisäksi ostin noin 8 maitoa, jauhelihaa, juustoa, leipää ja pottuja. Citymarketista.
2 kommenttia:
Huhuu?
Juhuu.
Lähetä kommentti